Oi kuusipuu!

Kuusi on ansainnut paikkansa joulunvietossa. Luontomme on täynnä monipuolisia kasveja, mutta harva niistä on kuusen veroinen.

Keväiset kerkät
Keväällä nuoret, pehmeät kuusenkerkät sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Niitä on mukava napsia suoraan puusta. Itse tykkään napsia toukotöiden lomassa pellonlaidalta muutaman kerkän, kun väsymys alkaa painamaan ja kaipaan pientä piristystä.

Kuusenkerkistä valmistuu myös makeat Kuusenkerkkäsiirappi ja Lentsun lempisiirappi. Ne tuovat helpotusta kurkkukipuun, mutta sopivat hyvin myös ruokien ja juomien maustamiseen. Kokeile kuusenkerkkäsiirappia kaalikääryleiden päälle tai Lentsun lempisiirappia kasviksien kera.

Oletko jo maistanut Yrttiajan omia ”vihreitä kuulia”, Villivoiman kuusenkerkkämarmeladia? Siinä on kuusenkerkkä jauhettu makeismassaan ja se tuo aivan erityisen suutuntuman makeiseen.

Parantava pihka
Kautta aikojen olemme myös osanneet käyttää kuusen pihkaa ihon ja haavojen hoidossa. Yrttiajan pihkavoiteessa on pihkan lisäksi ratamouutetta, joka lisää voiteen tehoa haavojen ja iho-ongelmien paranemisessa.

Sivele Ratamo-pihkavoidetta pienille iho-ongelmille, kutiseville näppylöille, pieniin palovammoihin ja kesällä itikoiden kutiaviin puremiin ja ampiaisen polttaviin pistoihin. Ratamo- pihkavoide kuuluu jokaisen lääkekaapin ja luonnossa kulkijan varustuksiin.

Juhlitaan joulua ja kuusta
Joulu ei ole joulu ilman joulukuusta. Vuoden mittaan kuusi on ilona ja apuna monissa arjen hetkissä, siksipä kuusi on paikkansa joulupuuna ansainnut. Kuusen oksat tuovat joulun tunnelmaa myös monenlaisina koristeina perinteisistä kransseista ja köynnöksistä erilaisiin havupalloihin ja muina koristeina.

Loppiaisena kuusi puretaan koristeistaan ja sen oksille ripustetut suklaiset herkut syödään pois (mikäli niitä ei ole jo joulun aikaan yksitellen käyty puusta kähveltämässä).

Joulukuusen kunniakas loppu
Viimeisen kunniatehtävän ja ilon aiheen kuusi tuo vuohillemme, joille joulukuusen piikikkäät oksat tuovat talvella toivottua tuoretta herkuteltavaa.
Kuusen kuori maistuu myös hyvin ja vuohista sitä on kiva repiä ja nyhtää hampailla irti rungosta. Kuusenoksia on entisaikaan tuotu karjalle vitamiinilisäksi talvisaikaan, jolloin tuoreesta rehusta on ollut pula eikä nykyaikaisia lisävitamiini- ja kivennäisvalmisteita ole ollut tarjolla.

Luulenpa, että vuohilta kysyttäessä ei haittaisi lainkaan, vaikka laulun tavoin meillä ”ois joulu ainainen” niin mielissään ne näyttävät joka vuosi loppiaisena kuusen kimppuun hamuavan.

Yrttiajan tiimi kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille tunnelmallista joulunaikaa!
Ensi vuonna jatketaan uusin kujein.

Bloggarina
Kati