Yrttiaika

Iisoppi
(Hyssopus officinalis)

Iisoppi ja tinjami ovat kautta aikojen olleet niin sanottuja hunajayrttejä, sillä ne vetävät puoleensa mehiläisiä. Se on monivuotinen, voimakkaan aromaattinen puolipensas. Iisoppi on kotoisin Välimeren alueelta. Muualle Eurooppaan se levisi luostareiden kautta, sillä iisopin lääkinnälliset arvot ylittivät sen kulinaariset arvot. Lääketieteen isä Hippokrates käytti iisopista nimeä hyssopus, eli ”pyhä yrtti”. Puutarhassa iisoppia käytetään myös karkoittamaan lanttu-, nauris- ja kaaliperhosia.

Vaikutukset ja käyttö
Iisoppi on tulehduksia poistava kasvi. Se auttaa lieventämään kuukautis- ja ruuansulatuskipuja. Iisopin on todettu nitistävän viruksia, varsinkin keuhkoista. Kuumasta iisoppi teestä on apua yskässä, flunssassa, ruoansulatusongelmissa (mm ärtynyt suolisto) ja virtsatientulehduksissa ja kurlattuna se on parhaimpia rohtojamme kurkkukipuun. Iisopin aromi on mintun sukuinen, mutta karvas maultaan. Sen kukkia voi käyttää salaateissa muiden syötävien kukkien kanssa, kuten kamomillan, koristekrassin, kurkkuyrtin ja kehäkukan. Makunsa puolesta iisoppi sopii hyvin riistaruokiin, pitkään kypsyviin patoihin ja muhennuksiin.

Varoitukset
Haittavaikutuksia ei tunneta.

Reseptit Yrttilevite 3-4 rkl hienonnettuja tuoreita yrttejä kuten iisoppia, kuminan lehtiä, rakunaa, timjamia, liperiä, persiljaa ja tilliä ¼ tl suolaa 2 dl täysrarvaista kermaviiliä tai turkkilaista jogurttia Sekoita, tarjoile voileivän päällä.

Lähteet: Henriette Kress/ Käytännön lääkekasvit, Mirja von Knorring/ Yrttien tuoksua, Virpi Raipala-Cormier/ Luontoäidin kotiapteekki